Sakset katkoi mitaliputken

Keski-Suomen Salibandyerotuomareiden joukkueen visiitti kolmansiin erotuomareiden SM-kisoihinsa ei tuonut kolmatta finaalipaikkaa. Joensuusta napatun kullan ja Tampereelta haetun hopean jatkeeksi Helsingistä 3. toukokuuta irtosi vain niukka jääminen jatkopelien ulkopuolelle, vaikka aineksia oli taaskin mennä vaikka loppuun asti.

Kessetiä maan alla Myllypuron areenan punaista hohkavalla kentällä edusti kaikkiaan 12 pelaajaa: herra General Manager eli Anderssonin Jaakko, Mäcklinin Jani, Vuolan Lasse, Patrikaisen Juuso, Hasselin Lari, Pelkosen Irene (jolle muuten kovasti tyrkytetty raportointivastuu ei jostain syystä kelvannut, joten joudutte lukemaan tätä – pahoitteluni), Ronkaisen Pete, Kantolan Paavo, Heimosen Petteri, Tiaisen Jussi Airolan Iiro-Pekka sekä kaksi peliä tahkonnut Kokkosen Toni, joka lähti turnauspaikalta yhtä yllättäen kuin tulikin. Mukaan olisi mahtunut vielä tukku Kessetissä vaikuttavia tunnetusti kovia pelimiehiä, mutta erinäiset syyt laivaristeilyistä ”jalkavammoihin” vesittivät heidän pelimatkansa.

Turnaus sai alun, jossa ainakin ensi kertaa erotuomareiden SM-areenalle astuneelle riittää muisteltavaa. Viime kevään ”finaaliuusinta” Kessetin ja tamperelaisten eli Tasen välillä oli alusta asti menoa ja meininkiä. Kuumassa ottelussa ei säästetty niin mailaa, nyrkkiä kuin selkäänajojakin, minkä ansiosta matsissa vihellettiin peräti kolme vitostakin. Aika kunnioitettava määrä 2 x 12 minuutin "höntsymatsiin". Mainittakoon, että Kessetistä femman istui liigatuomari Lasse ja Tasesta kävi istunnolla mm. Paanasen Tuomas, joka on entinen liigatuomari Kessetin riveistä. Tuomas lanasi Kantolan Paavon varsin rumasti kaukalon laitaan, mistä vitonen oli täysin ansaittu. Lassen ja Tomi Gröhnin (Tase) nokkapokassa lyötiin niin mailalla kuin nyrkeilläkin, mutta herrat säästyivät punaiselta kortilta, kun ottelun erotuomarilta oli jäänyt se autoon. Ja ainiin, tehtiin siinä rangaistusten seassa muutama maalikin. Oliko se tarkoitus? 2-2 päättyi peli. Kesset olisi voinut voittaakin, kun Tase tuli tasoihin "ei niin kauhean paljon ennen loppua". Tämä olikin manselaisten ainoa pistemenetys turnauksessa.

Pienen huilin jälkeen koitti Kessetin päivän käännekohta. Suhteellisen vähin miehin mutta komein promillelukemin liikkeellä olleet Savo-Karjalan herrasmiehet nimittäin tarjosivat keskisuomalaisille karvasta kalkkia. Vähällä väellään Sakset sumputti oman alueensa tarkasti ja iski vastaiskuista. Laukaukset maalivahti torjui tuurilla ja varmaan ripauksella taitoa. Kun hallinnalla luomistaan paikloista Kesset ei saanut palloa sisään ja Sakset rokotti vähistä mahdollisuuksistaan kerran, pisteet lähtivät naks-naks-miehille kismittävin futislukemin 1-0. Savokarjalaiset käyttivät omat vahvuutensa onnistuneesti, joten siitä heille propsit. Toki Kessetillä oli ne voiton abloyt käsissä, mutta lukko ei tällä kertaa auennut.

Tässä vaiheessa areenan terassin kevätauringon paahteessa Jaakko otti päällikön viittaa itselleen ja teki rajuja kokoonpanomuutoksia. Hän itse siirtyi maalin suulta ikiaikaisen Karhun varteen kentälle ja Hasselin Lari sai luvan pukea veskarin vehkeet päälle. Tämä keitos tepsikin, sillä pääosin naisväen voimin eteenpäin punnertanut turnausjärjestäjäkerhon joukkue Usbek Leidit sai useammankin kerran todeta Larin omalaatuisen torjuntatyylin tehon. Toki yksi pallo Hasselin verkkon sujahti, mutta kun vastapäätyyn niitä upposi kahdeksan, Kesset piti vielä kiinni maaliero-oljenkorrestaan. Usbek Leidien poninhäntä siis Kessetin vyölle lukemin 8-1.

Päätösottelussa vastaan juoksi niin ikään Usbekin joukkue, kuulemma helsinkiläistä kuutosdivisioonaa pelaava HCU. Herää kysymys, monettako divaria Kesset kelpaisi pääkaupungissa tahkoamaan, kun katsoo ottelun lopputulosta. Pikku hiljaa vasta turnauspäivään heräillyt Kesset löysi maaliverkon heti ensimmäisestä hyökkäyksestä ja lisää ropisi tasaiseen tahtiin kuin lastenlaulussa Pilipilipom. Lopulta kolmikirjaiminen hämmennys sai kaivaa pelivälineen verkonsa perukoilta kaikkiaan kymmenen kertaa, kun taas toisessa päässä hyvin paikkansa täyttänyt bussikuski Hassel piti pömpelinsä puhtaana. Aina yhtä tyylipuhdas 10-0-voitto jätti Kessetille vielä pienen sauman, mutta se olisi vaatinut Saksien kompurointia Usbek Leidejä vastaan.

Sakset-Usbek Leidit –kamppailua ei tarvinnut kovin kauaa ihmetellä, kun Kesset sai jo pakkailla mailapussejaan ja korkkailla iltakaljojaan. Tase voitti ottelun ja koko lohkon 7 pisteellä ja Sakset oli kakkonen 6 pinnalla. Kessetin rooliksi jäi 5 pinnan turvin jäädä jossittelemaan kilpaa tappiota Saksille. Jatkopelit kertoivat karua kieltään siitä, että ne olisivat vaatineet keskisuomalaiset tuomaan edes ripauksen trilleriä Myllypuron mitalitaistoihin. Tase takoi käsittämättömästi välieriin selvinneitä Usbek Dädejä (mitä kertoo toisen lohkon tasosta?!?) vastaan kaksinumeroiset lukemat, ja Sakset sai taipua Usbek Akatemialle 4-1. Finaalissa tamperelaiset ehtivät joka vaihdossa varmaan miettiä aamun ensimmäisen pelin kumman kovaa vastustajaakin, kun Usbek Akatemia jäi Tasen jyrän alle 4-0. Näin "Poika" lähti toisena vuonna peräkkäin Tampereelle – varmaan ansaitusti, mutta silti turhan helpolla.

Ensi vuonna erotuomareiden SM-mitaleista mitellään mitä ilmeisimmin Jyväskylässä, sen verran tiiviisti jo turnauspäälliköksi itsensä nimennyt mr. Andersson verkostoitui Helsingin tummenevassa kevätillassa. Järjestelyt sujunevat aikataulussa, jos jotain voi päätellä siitä, että jo tämän vuoden turnauksessa – yli vuosi ennen Jyväskylän järjestelyvastuuta – Jaakko ehti miettiä läpi potentiaaliset pelihallit, jälkipelisaunat ja vierasjoukkueiden majoituksen.

Jos ja kun Kesset turnausta isännöi, kotiturnaukseenhan ei voida lähteä muu kuin voitto mielessä. Vieraanvaraisten keskisuomalaisten puolesta voitaneen ainakin luvata, että eiköhän tuplamestari-Tase saa erityiskohtelua.