Sähköä Sydneyssa

Sähköpyörätuolisalibandyn kolmas development event järjestettiin Sydneyssa, Australiassa. Tapahtumassa oli omat koulutusohjelmat tuomareille, valmentajille ja pelaajille, olin mukana tuomarikurssilla. Tässä lyhyt matkaraportti ja joitakin kuvia reissusta.

Lähtö kotoa tapahtui päivää ennen koneen lähtöä, menimme tyttäreni Emilian kanssa Tampereelle vanhempieni luokse yöksi, aamuyöllä isäni lähti viemään minua lentokentälle ja Emilia lähti saattamaan. Kentällä kaikki meni hyvin ja koneeseenkin pääsin ihan kunnialla. Ensimmäinen, ja oikeastaan ainoa, ongelma tuli Heathrown lentokentällä jonne laskeuduimme kyllä ajoissa, mutta jouduimme odottamaan melkein tunnin portille pääsyä. Kahden tunnin vaihtoajastani meni siis puolet odotellessa, no juoksin sitten terminaalin läpi, bussilla toiseen terminaaliin, juosten check-in tiskille ja siitä sitten reippaasti kävellen portille, ehdin ”hyvin” aikaakin jäi melkein 15 minuuttia. Sitten koittikin pitkä lento Australiaan. Melkein vuorokauden mittaisella lennolla oli yksi välilasku singaporessa. Matka meni hyvin väsytti vain aika paljon, onneksi aikaeron takia Sydneyssä oli jo ilta kun saavuin perille ja pääsin nukkumaan heti hotellilla. Michael Babti, yksi tapahtuman järjestäjistä, oli vastassa lentokentällä ja vei minut hotellille. Matkalla sain kuulla ”joutuvani” samaan huoneeseen Tero Kokon kanssa, joka oli kouluttamassa tapahtumassa valmentajia. Muuten hyvä, mutta jouduin kotimaisen spt-salibandy kauden ekassa turnauksessa näyttämään Terolle punaista korttia, häiritsevän valmentamisen johdosta, kaikki meni kuitenkin hyvin.

Kone, jolla lensin Lontoosta Sydneyyn, kuva otettu Singaporessa välilaskun aikana

Aamulla Matt Cross, omien sanojensa mukaan yhden hengen järjestelykomitea, tuli hakemaan minut, Teron ja muutaman hollantilaisen vapaaehtoisen sekä tuomarikouluttajamme Anja Woutersin hotellilta tapahtumapaikalle, aamupalan jälkeen siirryimme halliin valmistelemaan kenttiä ja hallia avajaisia varten. Noin puoli tuntia ennen avajaisia Anja kerto, että avajaisissa pelataan näytösottelu ja ilmoitti, että minut oli valittu tuomariksi kyseiseen peliin Nick Dolovskin kanssa. Lyhyeen valmistautumiseen nähden peli meni ihan hyvin. Peli ei ollut ihan niin nopeaa kuin Suomessa, mutta yksilötaidoissa suomalaiset ovat vain vähän edellä. Oli mukava nähdä tuttuja pelaajia ja muita ihmisiä, joita olin nähnyt toimiessani MM-kisoissa kisaisäntänä Helsingissä vuonna 2004.

Avajaiset

Harjoitusottelu alkamassa

Harjoitusottelu

Tapahtumapaikka

Avajaisten jälkeen suuren suuri kolmen hengen tuomarikurssimme alkoi. Kurssille osallistuivat lisäkseni Michael Babti ja Nick Dolovski, kouluttajana toimi Anja Wouters. Kurssin ohjelma oli todella tiukka, mutta onneksi siinä oli välillä harjoituspelejä, joten kurssi ei ollut pelkkää istumista. Kurssi ”huipentui” sääntökokeeseen (josta sain 30/30) ja näyttöotteluun. Kaikki kurssille osallistuneet pääsivät läpi. Viimeisenä iltana oli ensin lopetusseremoniat ja sitten loppujuhlat. Aamupäivän ehdin vielä kierrellä kaupunkia ennen kuin siirryin junalla lentokentälle ja yli vuorokautta myöhemmin Suomeen.

Näkymä hallin ovelta

Koko porukka, sini-mustapaitaiset tuomareita, oranssi-liiviset valmentajia,
takarivin keltaliiviset kouluttajia ja tapahtuman järjestäjiä, loput pelaajia.
Takarivissä oikealla Tero Kokko ja oranssi- ja keltaliivinen Matt Cross

Uudet kansainvälisen tason tuomarit, minä, Michael Babti ja Nick Dolovski

Pakollinen oopperatalokuva

Matka oli todella mielenkiintoinen, kauemminkin olisi voinut olla,. Uusia asioita tuli paljon ja tutuistuin moniin uusiin ihmisiin. Syksyllä odottavat uudet haasteet kun edessä on spt-salibandyn EM-kisat Belgiassa.