| |
Sateen ja savolaisten armoilla:
Keski-Suomen Salibandyerotuomarit ry:n kausi päättyi 4.-5.5. puheenjohtaja Pekka Meskasen hienolla kesähuvilalla jossain Hankasalmen ja Kangasniemen rajamaastossa. Paikalle oli kertynyt valitettavan harvalukuinen joukko pillimiehiä. Paljosta jäitte paitsi te ryökäleet, jotka ette olleet läsnä! Koska osallistujia oli vähän, mainittakoon heidän nimensäkin: Lauri Oksanen, Sisu Niskanen, Jani Mäcklin, Pekka Meskanen, Andrew Lewis, Reijo Lampinen, Timo Kervinen ja Kari-Pekka Autio.
Isäntä-Pekka oli saapunut paikalle jo edellisenä päivänä valmistelemaan asiat järjestykseen. Paikasta ei voinut todellakaan eksyä opasteiden ollessa selkeät. Ensimmäisenä paikalle saapui kolmikko Autio-Kervinen-Mäcklin. Pienten kuulumisten vaihdon jälkeen siirryttiin kylmäverisesti ohjelmaan ja kilpailujen jännittävään maailmaan. Monesta osakilpailusta koostuva skaba alkoi kalastuskisalla. Sää oli kyseiseen puuhaan sopivan kostea ja kun vielä vesi oli noussut laiturilla sangen korkealle, ei kastumiselta voinut välttyä. Koska kalojen määrä ratkaisi paremmuuden, kilpailu pysyi tasaisena loppuun saakka ellei huomioon oteta pahasti hakoteillä ollutta K-P:tä. Kertsa ja Jani saivat yhtä monta kalaa jakaen kärkisijan Meskasen hienossa, lyijykynällä ylläpidetyssä, excel-taulukossa. Kolmannen sijan vei Pekka.
Seuraavana paikalle saapui kaksikko Lampinen-Lewis. Multian ja Keuruun miehet kieltäytyivät kutsusta osallistua kalastuskisaan, kirosivat vain kylän isäntien kuningasajatusta kyntää kaikki epämääräisyydet tien penkalta ajoväylälle. Siirryttiin heittämään tikkaa. KeSSetin suuri mestaruustaisto sisälsi niin perinteistä piippoa kuin pubitikkaa. Kummassakin lajissa tosin tietyt henkilöt olivat jyviä ja toiset akanoita. Lopulliset tulokset jäänevät kuitenkin mainitsematta; syynä liiallinen tulkinnanvaraisuus. Sanotaan nyt yhteenvetona, että kärkikastiin kuuluivat Jani, Timo ja Pekka. Kuolonuhreilta vältyttiin, vaikka muutama heitto karkasi pahasti maisemaan. Liekö syynä ollut tikkojen välinen painoero tai häiriintynyt nestetasapaino.
Kisatessa tulee useimmiten nälkä. Tähän oli osattu tietysti varautua ja niinpä värikkäiden, ellei jopa koomisten vaiheiden tuloksena kerhon omistukseen päätynyttä kolmen kilon kebabpannupussia ryhdyttiin tyhjentämään. Aterian valmistamiseen ei sen sijaan liittynyt mitään dramaattista vaan kaikki kävi jouhevasti, kiitos hyvien valmistusvälineiden ja -ympäristön, asiansa osanneen grillimestarin ja häntä avustaneiden henkilöiden ansiosta. Kodassa keskusteltiin myös kuluneesta kaudesta ja sen aikana ilmenneistä epäkohdista kipakoinkin sanankääntein. Todettiin, että harjoitusotteluihin liittyvät käytänteet vaativat täsmentämistä ja terävöittämistä kerhon sisällä. Sovittiin, että johtokunta ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.
Kesken kiivaiden keskustelujen saatiin mielenkiintoinen näytelmä, kun erään sankarin kaksi naispuolista "toveria" Kuopiosta kävivät matkallaan Jyväskylään tekemässä vierailun tuomareiden karkeloissa. Visiitti jäi ranskalaiseksi jostain tuntemattomasta syystä. Olivatko nuijat liian pelottavia, paljastavia vai mitä liekään, mutta äkkilähtö tytöille tuli. Asia ei kuitenkaan jäänyt tähän, sillä tie oli muuttunut liian mutaiseksi ja tädit jumiutuivat polulle joutuen hälyttämään apuvoimia työntöpuuhiin. Kaksikko Kervinen-Lampinen kävi suorittamassa velvollisuuden. Märkää näytti olevan, sillä palatessaan mökille miehet olivat kuin uitettuja koiria. Toisilla oli sitäkin hauskempaa.
Kauden ansioituneet erotuomarit palkittiin pokaaleilla mökin kuistilla. Palkitut ovat nähtävissä toisaalla näillä sivuilla. Tämän jälkeen siirryttiin sisätiloihin. Jani oli koonnut yleistietokilpailun, johon muut osallistuivat parin-kolmen hengen joukkuein. Kysymykset olivat hyviä, joskaan eivät täysin tasapuolisia. Voittajaksi selviytyi 32 kysymyksen jälkeen hyvällä pistemäärällä keittiön joukkue, johon kuuluivat Antti, Kertsa ja Pekka. Tiukan vastuksen heille antoivat K-P ja Lauri. Sisun ja Reijon kisa ei mennyt aivan putkeen, mutta onneksi kaikki osallistujat palkittiin sinisillä lippiksillä. Kuuman taiston jälkeen oli oikeutettua siirtyä saunaan, joka oli oikein hyvä. Jotkut hurjat halveksuivat kuolemaa pulahtamalla kylmään järveen, mutta silti sisätiloihin siirtyi sama määrä dumareita kuin sieltä oli saunaan lähtenyt.
Ennen muutaman seuraavan päivän työvelvollisen kotiin lähtöä keskusteltiin vielä muutamista tuomaritoimintaan liittyvistä kysymyksistä yksimielisyyden vallitessa. Yö jatkui tästä eteenpäin miten jatkuikin ja sunnuntaiaamuna läsnäolleet heräsivät enemmän tai vähemmän virkeinä päivän koitoksiin. Sunnuntaipäivänä ei mainitseman arvoisia asioita juuri ollut. Alkuiltapäivästä juhlahuoneisto hyvästeltiin. Kokonaisuutena viikonloppu oli hieno, kiva ja mieleenpainuva. Kiitos kuuluu kaikille paikalle vaivautuneille, tapahtuman järjestelijöille sekä ilman muuta myös kerhon puheenjohtajalle, joka antoi paikan hyvän asian käyttöön. Hyvää kesää kaikille!
Kari-Pekka Autio
|
|
|
